Keskiviikkona oli aamulla vähä hämmentynyt fiilis (niinkuin täällä usein on), kun ei oikein tiedetty mitä tapahtuu. Siinä sitä sitten taas odoteltiin urheilujen alkamista. Täällä odotteluun on kyllä jo ihan tottunut. Aina odotellaan. Ruokaa, tunnin alkua, trotron lähtöä, milloin mitäkin. Tekee ihan hyvää suomalaiselle, joka on tottunut siihen että kaikki tapahtuu nopeasti, jos ei heti niin ainakin ajallaan.
Koulun jalkapallokenttä laitettiin kuntoon aiemmin viikolla. Kenttään hakattiin juoksuradat ja merkittiin rajojen reunat. Kentän yhteen sivuun tehtiin myös pituushyppypaikka. Keskiviikkona, kisailun jo melkein alkaessa, jokaiselle värille laitettiin pystyyn oma "teltta", jonka alle kannettiin penkkejä. Siellä saivat istua tiimin jäsenet, jotka eivät sillä hetkellä olleet urheilemassa sekä muut porukkaan kuuluvat. Siellä sitä sitten istuttiin ja katseltiin muun muassa juoksua ja jalkapalloa.
Ilmassa oli todellista urheilukisan tuntua. Oli hieno fiilis, kun omaan joukkueeseen kuuluva urheilija voitti ja koko punainen tiimi repesi liitoksistaan hurraamaan voittajalle.
Mun ihokin tuli kunnolla tutkittua. En tiedä moneenko "mikä tää on" -kysymykseen mahdoin vastata, kun mun käsistä löytyi aina joku uusi näppy tai luomi. Hiukset sai monta kampausta ja aurinkolasit oli hitti. Siitäkin saatiin tappelu aikaan, että kuka saa pitää mun vesipulloa. Ihan mahottomia tapauksia välillä nää lapsoset.
Jalkapallon ja Juoksujen lisäksi kisattiin myös käsipallossa ja lentopallossa. Voi olla että perjantantaina oli vielä muitakin lajeja, mutta lähdettiin Sonjan kanssa hoitamaan viisumi-asioita Accraan, joten meiltä jäi viimeinen kisapäivä näkemättä. Tänään (lauantaina) oltiinkin suomalaisten kesken Art center -nimisessä paikassa, voisin ehkä kirjoittaa siitä tässä joku päivä enemmän.
Maanantaina alkaa viimeinen viikko Mampongissa, sitten muutetaan Accraan ja siirrytään House of Graceen. Tosi haikea fiilis tällä hetkellä, kun joutuu sanomaan heipat kaikille Mampongin lapsille ja nuorille.. Toivottavasti ehdittäisiin vielä käymään siellä ennen Suomeen paluuta.
<3: Silja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti